Toimintakyky ja mielekäs arki

Joogan eri työvälineitä voi hyvin yhdistää myös kuntoutukseen, esimerkiksi ihmisen toiminnallisen identiteetin vahvistamisessa, toiminnan tasapainon löytämisessä arjessa tai itselle merkityksellisen toiminnan löytymisen suhteen. Tavoitteeni on mahdollistaa, osallistaa, tukea ja kannustaa erilaisissa elämäntilanteissa olevaa asiakasta löytämään omat resurssinsa, niin että hän osaa käyttää niitä ja löytää oman tasapainonsa elämässä. Toimin aina asiakaslähtöisesti ja yhdessä asiakkaan ja/tai hänen läheistensä kanssa.

Miten toiminnantiede ja joogan filosofia kohtaavat?

Toiminnantieteessä (occupational science) tutkitaan toiminnan mahdollistavia tekijöitä. Se osoittaa, miten jokainen selviytyy omassa arjessaan merkityksellisen toiminnan avulla. Toiminnantiede perustelee toimintaterapian ytimen: yksilön, toiminnan ja ympäristön välisen suhteen ja painottaa yksilön kokemusta. Toimintaterapian avulla edistetään ja ylläpidetään henkilön toimintakykyä. Toimintaterapia perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön sekä toimintaterapeutin ja henkilön väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tavoitteena on mahdollistaa henkilön osallistuminen hänelle tärkeisiin arkipäivän toimintoihin kuten itsestä huolehtimiseen, opiskeluun, työntekoon ja itselle merkityksellisen vapaa-ajan viettämiseen. (Toimintaterapeuttiliitto 2020)

Joogan filosofia ja toimintaterapian taustalla oleva toiminnan tiede kohtaavat muun muassa siinä, että molempien kohdalla on tärkeää luoda tarkoituksenmukaista ja mielekästä elämää, toimintaa, johon osallistua itselle sopivalla tavalla. Tämän lisäksi molemmissa pyritään tasapainoon, yhteyteen oman itse kanssa, toiminnan kautta. Näiden lisäksi joogassa ja toimintaterapiassa kohtaavat myös merkityksellisyyden etsiminen, sen löytyminen ja mahdollistaminen niin että voi elää itsensä näköistä elämää.

Toimintaterapeuttisten interventioiden yhteydessä joogaa on käytetty työvälineenä esimerkiksi aivoinfarktin jälkeisessä kuntoutuksessa. Tutkimuksen mukaan jooga on muun muassa parantanut koehenkilöiden toimintakykyä ja kapasiteettia, toimintaan sitoutumista, parantanut rentoutumista ja lisännyt itseluottamusta ja inspiraatiota. Joogasta ja tietoisen läsnäolon harjoituksista on tutkitusti ollut apua myös Parkinsonia sairastavien henkilöiden väsymyksen hallinnan, aktiivisuuden ja toimintaan sitoutumisen yhteydessä.

Joogaharjoituksesta on todettu olevan hyötyä myös esimerkiksi sekä neuromuskulaaristen sairauksien, kuten dementian tai MS- tautiin liittyvien, että ikääntyneiden kaatumisriskien ennaltaehkäisyssä. Tutkimusten mukaan jooga voi olla tehokas terapeuttinen interventio kroonisesta kivusta kärsiville. Sen on todettu parantavan toiminnallista suoriutumista, toimintaan sitoutumista ja vähentävän masennusta.

Oletko elämätilanteessa, jossa koet kroonista kipua, ahdistusta, stressiä tai muuta tai fyysisiä rajoituksia, jotka rajoittavat kykyäsi osallistua jokapäiväiseen elämään tai sinulle merkitykselliseen toimintaan? Ole yhteydessä ja varaa ensimmäisen konsultointi toimintaterapeutti ja jooganopettaja Maria Totron kanssa marianjoogakoulu@gmail.com