Ahimsa

Hei joogan ystävät ja hyvää alkanutta viikkoa,

Patanjalin joogasutrien merkitystä harjoitukseen, elämässä ja matolla ei voi liikaa korostaa. Viisi joogan lajia (hatha-, raja-, bhakti-, karma-, jnana-jooga) sekä samkhya-filosofia olivat perustana tämän tärkeimmän joogatekstin, Patanjalin Joogasutrien syntymisessä n. 250 eKr.

Patanjali tiivisti siihenastisen joogaperinteen neljäksi luvuksi, 196 lauseen ohjekokoelmaksi. Kaikki sutrat ovat yhteydessä toisiinsa ja muodostavat yhdessä ”langan” joka ohjaa joogassa. Tekstiä voi jokainen tulkita sen hetkisen elämäntilanteensa mukaan, se rohkaisee jokaisen tulkinnanvapautta ajatella itse, eikä luo sille esteitä. Teksti on myös kuin peili, se heijastaa meille lakkaamatta takaisin omaa itseämme.

Joogasutra sisältää ns. kahdeksan portaan tien;

Asenne vuorovaikutuksessa; Yama; suhde toisiin ja ympäristöön ja suhde itseen ja oikeat elintavat, Niayma.

Toiminnan jooga; Asana; jooga-asennot, Pranayama; elinenergian hallinta, Pratyahara; aistien tyyntyminen.

Toiminnan seurauksena oleva tila;  Dharana; keskittyminen, Dhyana; mietiskely, Samadhi; ykseyden tila.

Kahdeksan portaan tie, sanskriitin kielellä astanga, on hyvin kokonaisvaltainen menetelmä, jonka avulla voi edistää henkistä kehitystään.Se näyttää suunnan, antaa perustan, kivijalan jooganharjoittajalle, joogalajista riippumatta.

Yama ja Niyama ovat joogan avaintekijät. Elääksemme meidän tulee olla vuorovaikutuksessa, joka on haasteellista ja siinä edistyminen hidasta. Lähimmät ihmisuhteemme paljastavat meissä olevan hyvyyden, mutta myös kehityskohteemme.

Tästä vuorovaikutuksen vaikeudesta syntyy tarve joogaan, yhteyteen, itseemme, muihin, ympäristöömme. Helpottaaksemme vuorovaikutusta meidän tulee muuttaa käyttäytymistämme. Sitä varten harjoittelemme.

Yama tarkoittaa suhdettamme muihin. Sana merkitsee ”pidättäytymistä”. Helpottaaksemme tätä vuorovaikutusta, tehdäksemme sen mahdolliseksi, meidän tulee pidättäytyä, olla tekemättä tiettyjä asioita.

Niyama tarkoittaa suhdetta itseemme. Sana merkitsee ”tarkkailemista”. Jotta meillä olisi selkeä suhde itseemme, meidän tulee noudattaa oikeaa asennetta.

Yama ja Niyama kuuluvat yhteen ja täydentävät toisiaan. Oikean yhteyden luomiseksi olisi ymmärrettävä kaikkien olentojen erilaisuus. Kaikki ihmiset ovat erilaisia ja näkevät tapahtumat oman persoonallisuutensa prisman läpi. Kaikki näkemykset, mielipiteet ovat samanarvoisia, vailla hierarkiaa. On vain eroja, erilainen tapa ajatella, toimia, kuin itsellä. Tämän ymmärrettyään, vuorovaikutus helpottuu.

On viisi yamaa, pidättäytymisen muotoa. Ensimmäinen niistä, Ahimsa, väkivallattomuus on muiden perusta. Väkivallattomuus niin sanoissa, teoissa kuin ajatuksissa. Käsite on laaja. Ei saisi tyrkyttää omaa näkemystään muille, ei tehdä väkivaltaa itselle, muille tai ympäristölleen. Tulisi kunniottaa ja hyväksyä kaikkien yksilöiden ja asioiden erilaisuus. Luovutaan egosta.

Ahimsan harjoittaminen tulisi aloittaa aina omasta itsestä. Väkivallattomuuden harjoittelmisen voi aloittaa vaikka omassa joogaharjoituksessa, josta se asteittain siirtyy muuhun elämäämme, ympäristöömme, koskemaan muita ihmisiä.

Niin itsemme kuin muiden vuoksi on tärkeää pitää huolta itsestämme. Olla hyvä, myötätuntoinen itseä kohtaan, ajatuksissa, sanoissa, teoissa, kantaa. Ottakaa väkivallatomasti omaa aikaa harjoitukselle, yhteyden ottamiselle omaan itseen ja sitä kautta ympäristöömme. Vain muuttamalla itseämme voimme muuttaa myös maailmaa.

Mukavaa viikkoa, ilmoitelkaa itsestänne, ollaan yhteydessä,

Terveisin, Maria

 

(Lähteenä mm. Joogan tie- tienviittoja, Gerald Blitz

Sisäisen avaruuden kehittäminen

Hyvää alkanutta viikkoa, ja kiitokset taas kuluneesta joogaviikosta.

Kuluvan viikon joogatunnit ovat taas tutuilla paikoillaan.
Torstain mahdolliseen aamujoogaan voit ilmoittautua viimeistään keskiviikkona puoleen päivään mennessä, aiemminkin käy.
Harvat meistä omistautuvat täysin sille, mitä kulloinkin on tekemässä. Kannamme menneitä ja tulevia ongelmia, ajatuksia, mielikuvia, tuntemuksia mukanamme jatkuvasti. Päädymme tilanteeseen, jossa meillä ei ole lainkaan elämää elettävänämme, koska olemme aina menneessä tai tulevassa.
Jos mielemme on jatkuvasti täynnä ajatuksia, huolia, suunnitelmia, ehdollistuneita emotionaalisia käyttäytymiskaavoja, emme kykene keskittymään eikä meillä ole tilaa todelliselle itsellemme. Elämä vain tuntuu liian täydeltä.
Tarvitsemme henkisen avaruuden harjoittelemista kyetäksemme siirtämään täyden keskittymisen niin työ- kotielämään kuin meditaatioonkin. Voimme tietoisesti luoda mielessämme itsellemme tilaa.
Voimme päättää saada esim. visualisoimalla työhuolet pois mielestämme.
tai voimme mielessämme kuvitella rajoja, jotka erottavat työmme ja kotimme toisistaan.
Sen sijaan että täytämme mielemme uusilla ajatuksilla, käsitteillä ja tunteilla  tulisi meidän suhtautua itseemme rennosti, sekä henkisen avaruuden muistamiseksi muistella esim. miltä aika tuntui kun oli lapsi. Lapsena päivä tuntui pitkältä mm. siksi että olimme henkisesti vapaita ja avoimia.
Tyynenä ollessamme tunnemme jokaisen minuutin, mutta levottomana mieli ajaa takaa kaikkea ympärillä olevaa.
Harjoitus;
Muistoissa viipyminen voi auttaa meitä avautumaan. Muistele, aisti ja tunne hetki ilman muita ajatuksia sitä kohtaa elämässäsi jossa koit olevasi avoimempi ja vapaampi.  Anna itsesi tuntea ja olla yhteydessä sen kanssa. Menneisyys ja tulevaisuus, lapsi ja ”minä” ovat yhtä tilavassa yhteydessä. Mietiskele ja lepää tässä avoinaisessa tilassa yhä uudestaan ja uudestaan. Siirrä lopuksi tuo tunnelma tähän hetkeen.
Voimme myös unohtaa huolet hetkeksi tekemällä asioita joita teimme lapsena, unohtaa hetkeksi huolet ja murheet ja katsoa maailmaa ihmettelevin, luottavaisin lapsen silmin. Tuoda ne tuntemukset tähän hetkeen ja löytää takaisin avoimuuteen ja vapauteen.
Hyvää viikkoa, ollaan yhteydessä,
Terveiset, Maria

Joogaa viikolle 11

Tervehdys Ystävät joogassa, 

Toivottavasti voitte hyvin. 

Surulliset uutiset Japanista koskettavat varmasti meitä kaikkia. Kaiken väliaikaisuus, ihmiselämän arvokkuus, kallisarvoisuus korostuu, muistuttaa jälleen itsestään. Se kuinka kaikki voi muuttua hetkessä muistuttaa läsnäolon tärkeydestä, tässä, nyt.

Joogaharjoituksessa harjoittelemme sitä läsnäoloa. Jokaista uutta liikettä tehdessämme meillä on mahdollisuus olla enemmän läsnä. Sisään hengitys on tässä ja nyt, ulos hengityksellä jo valmiina päästämään irti. Keskittymisharjoituksia tehdessämme voimme keskittyä myös kehittämään esim. pyyteetöntä rakkautta itseämme kohtaan ja myötätuntoa itsessämme. Myötätunnon harjoittaminen kokemalla myötätuntoa, pyyteetöntä rakkautta itseämme kohtaan, avaa sydämemme samoille tunteille myös muita kohtaan. 

Mielen kehittäminen kannattaa.

Meditaatioharjoituksella voimme kehittää mieltämme kohtaaman elämän eteen tuomia haasteita, kehittää mm. takertumattomuutta. Kaikesta ympärillämme tapahtuvasta huolimatta, säilyttää läsnä olevan takertumattoman, vilpittömän tarkkailijan näkökulman.

Keskittymisharjoitukset auttavat löytämään mielen rauhan, aluksi hetkittäin, harjoituksen myötä pidempiä aikoja. Harjoittamalla sisäinen voima ja tyyneys kasvavat, tämä auttaa näkemään tunteiden ja ajatustenmeren taakse kohti sinistä taivasta (todellista itseä), jossa pilvet ovat ajatuksia ja tunteita jotka tulevat ja menevät. Kaiken taustalla on kuitenkin taivas, huolimatta pilvistä jotka välillä peittävät koko taivaan.

Myötätunto ei siis tarkoita sitä että meidän tulisi kärsiä kun muut kärsivät. Jokainen meistä voi auttaa parhaaksi katsomallaan tavalla, oman kapasiteettinsa mukaan.

Värähdyksen kuuntelemista sydämissämme ja pyyteettömän rakkauden ajatusten lähettäminen niille jotka kärsivät, sitä voimme harjoitella jokainen.

Tämän viikon poikkeuksista joogatuntien suhteen;

Nyt maanantaina ei ole aamutuntia, torstaina olisi kuitenkin mahdollisuus joogata klo 7.30. Torstain iltatuntia ei ole myöskään tällä viikolla. Lauantaille lisäsin päivätunnin, ilmoitelkaa jos kiinnostusta on.

Hyvää sunnuntain jatkoa, voikaa hyvin, ollaan yhteydessä, nähdään tunneilla,

Terveisin, Maria

Terveiset viikolta 10

Hei joogan ystävät,

Kiitos kuluneesta joogaviikosta ja innostuneesta asenteestanne, myös viikonlopun kurssien suhteen. Innostuneisuutta, motivoitumista ja sitoutumista asioihin jotka saavat meidät voimaan paremmin, saa ja täytyisi harjoitella päivittäin. Innokkuus ja valmius tehdä asioita eivät aina kulje käsi kädessä, sinnikkyydellä ja kärsivällisellä harjoituksella kuitenkin etenemme hitaasti ja varmasti.

Keskustelimme alustavasti sunnuntain tunnin muuttamisesta lauantai-aamuun, esim. alkamaan klo 10.30? Samoin oli puhetta mahdollisesta aamuharjoituksesta auringon noustessa, esim. klo 6?

Seuraava viikonloppukurssi on huhtikuussa (alustavasti vikko 15). Silloin tarkoitus olisi pitää alkeis-, vanhempi/lapsi- kurssi sekä kurssi äänenkäytöstä joogaharjoituksessa.  

Hyvää alkanutta viikkoa, voikaa hyvin, ollaan yhteydessä, nähdään tunneilla

Terveisin, Maria